Pia kiteytti hauskasti meidan reilimatkamme oleelliset ja epaoleelliset jutut jo , joten Veera ja mina voimme kirjoittaa siita, mita paassa liikkuu nyt kun olemme taalla vaarinpain olevan kuun alla. No , ensiksikin lapset ovat juuri niin sopoja kuin kuvittelimmekin, tai ehka sopompia. He tulevat kattelemaan kohteliaasti, vaikka kesken leikin. Ensin saattavat olla hieman ihmeissaan ja huutavat toubab (valkonaama), mutta sitten ryntaavat luo. (Voin myohemmin laittaa kuvia tanne; nyt niita ei viela ole kauheasti, koska kuvaamiseen pitaa aina pyytaa lupa.) Ihmiset ovat taalla aivan ihania ja kattelevat aina kaikkia, paitsi jotkut miehet, jotka eivat uskonnon takia saa koskea naisiin. Kadulla huudellaan Ca va ja Nanga def kaikille tutuille ja tuntemattomille. Ja vastaus on aina, etta hyvaa kuuluu, vaikka perheenjasen olisi kuoleman kielissa.
On kivaa kun mina ymmarran ihmisia, eli minun ranskani ei olekaan ihan niin huonoa kuin luulin! Huonoa kylla, muttei toivotonta. Pia ja Veera oppivat myos koko ajan lisaa. Se onkin taalla helppoa, kun niin monet puhuvat ranskaa ja niin harvat englantia. Ja kaikki ovat koko ajan opettamassa. Joidenkin puheesta en meinaa saada mitaan selvaa, mutta varmaan ajan kanssa opin. Kielen oppiminen on NIIIN hauskaa.
(Valihuomautus: tama nappis on hieman erikoinen; kun monet kirjaimet ovat vaihtaneet paikkaa keskenaan, ja esim. valiviivaa en ole loytanyt viela mistaan. Lisaksi taalla on nyt niin paljon ihmisia, etta nettivuoroa joutuu odottamaan pitkaan.)
Torilla kayminen on taalla aika kokemus, hyvassa ja pahassa. Lihatiskien haju on jotain sanoinkuvaamatonta. Ihmisia on joka puolella. Autot meinaavat ajaa paalle. Kaikki on niin erilaista kuin kotosuomessa. Me ostimme torilta hienoja kankaita pukuihin, jotka teetamme Ramadanin loppumisen vuoksi pidettavaan juhlaan, jossa ilmeisesti mekin saamme senegalilaiset nimet. Babsku ja muut saivat eilen muhkeat naurut, kun me kerroimme meidan sukunimemme, koska ne paattyvat kananmunaa tarkoittavaan nen tavuun, eli ihan hyva, etta saamme uudet nimet.;)
Meidan kanssa ylakerran kaislamajassa asustaa taiteilijaperhe, eli meita on 7 henkea pienessa tilassa. Lisaksi kamppiksina on liuta hiiria, jotka kylla onneksi ovat ihan terveen nakoisia. Torakoita on myos kiikutettu ulos jo monta uljasta yksiloa. Muuten paikka on kylla ihan viihtyisa ja alkaa nain muutaman paivan jalkeen tuntua jo ihan kodilta. Meilla on taalla keskuksessa myos suihku, mika on ihan luksusta. Siita tulee ihanan virkistavaa kylmaa vetta. Taalla on myos luksuksena lansimaalainen vessanpontto, joka ei kyllakaan veda...eika silla voi oikein aina istuakaan...niin no...
Me olemma totelleet Johannan kaskya olla tekematta mitaan hommia ekalla viikolla ja itse asiassa aika venyy viela hieman, koska ramadan loppuu viikon paasta ja ennen sita kukaan paikallisista ei jaksa tehda mitaan. Ja ihan keskenamme emme voi mitaan oppitunteja ym. vetaa. Nyt ollaan siis tosiaankin vain relattu ja tutustuttu ihmisiin ja paikkoihin. Eilen oli paikallisten tyttojen kanssa tanssitunti, joka kylla muuttui riehakkaaksi valokuvaussessioksi, kun Veera vetaisi kameran esiin. Tanaan kaytiin aivan ihanalla rannalla, missa oli palmuja ja hiekkaa ja simpukoita ja kaikkea. Oli niin ihanaa! Rantalomallako tassa ollaankin...
On kivaa kun mina ymmarran ihmisia, eli minun ranskani ei olekaan ihan niin huonoa kuin luulin! Huonoa kylla, muttei toivotonta. Pia ja Veera oppivat myos koko ajan lisaa. Se onkin taalla helppoa, kun niin monet puhuvat ranskaa ja niin harvat englantia. Ja kaikki ovat koko ajan opettamassa. Joidenkin puheesta en meinaa saada mitaan selvaa, mutta varmaan ajan kanssa opin. Kielen oppiminen on NIIIN hauskaa.
(Valihuomautus: tama nappis on hieman erikoinen; kun monet kirjaimet ovat vaihtaneet paikkaa keskenaan, ja esim. valiviivaa en ole loytanyt viela mistaan. Lisaksi taalla on nyt niin paljon ihmisia, etta nettivuoroa joutuu odottamaan pitkaan.)
Torilla kayminen on taalla aika kokemus, hyvassa ja pahassa. Lihatiskien haju on jotain sanoinkuvaamatonta. Ihmisia on joka puolella. Autot meinaavat ajaa paalle. Kaikki on niin erilaista kuin kotosuomessa. Me ostimme torilta hienoja kankaita pukuihin, jotka teetamme Ramadanin loppumisen vuoksi pidettavaan juhlaan, jossa ilmeisesti mekin saamme senegalilaiset nimet. Babsku ja muut saivat eilen muhkeat naurut, kun me kerroimme meidan sukunimemme, koska ne paattyvat kananmunaa tarkoittavaan nen tavuun, eli ihan hyva, etta saamme uudet nimet.;)
Meidan kanssa ylakerran kaislamajassa asustaa taiteilijaperhe, eli meita on 7 henkea pienessa tilassa. Lisaksi kamppiksina on liuta hiiria, jotka kylla onneksi ovat ihan terveen nakoisia. Torakoita on myos kiikutettu ulos jo monta uljasta yksiloa. Muuten paikka on kylla ihan viihtyisa ja alkaa nain muutaman paivan jalkeen tuntua jo ihan kodilta. Meilla on taalla keskuksessa myos suihku, mika on ihan luksusta. Siita tulee ihanan virkistavaa kylmaa vetta. Taalla on myos luksuksena lansimaalainen vessanpontto, joka ei kyllakaan veda...eika silla voi oikein aina istuakaan...niin no...
Me olemma totelleet Johannan kaskya olla tekematta mitaan hommia ekalla viikolla ja itse asiassa aika venyy viela hieman, koska ramadan loppuu viikon paasta ja ennen sita kukaan paikallisista ei jaksa tehda mitaan. Ja ihan keskenamme emme voi mitaan oppitunteja ym. vetaa. Nyt ollaan siis tosiaankin vain relattu ja tutustuttu ihmisiin ja paikkoihin. Eilen oli paikallisten tyttojen kanssa tanssitunti, joka kylla muuttui riehakkaaksi valokuvaussessioksi, kun Veera vetaisi kameran esiin. Tanaan kaytiin aivan ihanalla rannalla, missa oli palmuja ja hiekkaa ja simpukoita ja kaikkea. Oli niin ihanaa! Rantalomallako tassa ollaankin...
Mari
2 kommenttia:
Ai että oikein liuta hiiriä! Onkohan Mirkku ja Sirkku siis lisääntyneet, koska kesällä niitä hiiriä oli vain kaksi... Terveisiä sinne kaikille ihmisille ja tsemppiä kieli- ja kulttuuriopintoihin. =)
Helpottaisi muuten blogin seuraamista, jos teksteissä lukisi, kuka on minkäkin jutun kirjoittanut. Nyt pitää arvailla ensin puoli tekstiä kenen juttuja lukee, sitten se selviää kontekstista.
Aika hauskalta kuulostaa. Eikä ihan tappotahtiselta. :)
Lähetä kommentti